Onko alkoholipolitiikassa hyvinvointilupauksen henki?

Kaupan aukioloaikojen vapautuminen on kirvoittanut keskustelun alkoholin myyntiajoista. Lobbausta ja myyntipuheita pitävät eri intressitahot, jotka haluavat vaikuttaa alkoholilain kirjaimeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä oli jättänyt eduskuntaan toimenpidealoitteen loppuvuodesta. Siinä esitettiin kokeilulakia alkoholin myyntiaikojen vapauttamista pienimmissä ruokakaupoissa.

Kokeilu olisi voimassa vuosina 2016 ja 2017. Myynnin vapauttaminen koskisi oluen ja muiden enintään 4,7-prosenttisia alkoholijuomia. Ministeri Rehula totesi, että nykytila päivittäistavarakauppojen myyntiaikojen suhteen on toimiva, koska kauppojen aukioloaikojen pidentyessä ja laajetessa alkoholin saatavuus lisääntyi merkittävästi. Sen sijaan Rehula ehdottaa, että Alkon myyntiajan voisi yhtenäistää päivittäistavarakaupan kanssa eli arkisin iltayhdeksään. Lisäksi anniskelupaikkojen sääntelyä purettaisiin.

Alkoholin myyntiaikaa rajoitettiin viimeksi vuonna 2009. Tuolloin muutos kohdistui aamuntunteihin. Alkoholia on saanut siitä lähtien myydä kaupoissa kello 9-21 välisenä aikana. Muutoksella on ollut vaikutusta alkoholin kulutuksen vähenemiseen.

Yleisessä keskustelussa on myös ehdotettu alkoholin myynnin vapauttamista kokonaan. Perustelut on romantisoitu eurooppalaisella kulttuurimuutoksella. Mielestäni tämä on mielikuvilla pelaamista ja asialla ei ole mitään totuuspohjaa. Suomessa alkoholinkulutus on yleistynyt ja juomatavat ovat erilaiset. Haitallinen juominen on runsasta, mitä ei ole havaittu esimerkiksi eteläeurooppalaisilla. Suomi on niitä harvoja Euroopan maita, jossa alkoholinkulutus on kasvanut 50 vuoden aikana nopeasti. Suomi ja Tanska ovat pohjoismaiden suurimpia alkoholijuomien kokonaiskuluttajia.

Vuonna 2014 alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa oli 50,9 miljoonaa litraa sata prosenttista alkoholia, mikä on 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti 11,2 litraa. Valtakunnallinen päihdetilasto (2014) osoittaa, että vuonna 2013 alkoholin käytöstä aiheutuneet haittakustannukset julkiselle sektorille olivat arviolta 1,2−1,4 miljardia euroa. Lukuihin ei ole laskettu läheisten inhimillistä kärsimystä ja hoitoa eikä sairauspäiviä työstä.

Kansallisissa tutkimuksissa todetaan myös, että hinta ja saatavuus ovat olleet tehokkaimpia keinoja hillitä alkoholin kulutusta. Halutaanko näitä keinoja jatkossa käyttää se jää nähtäväksi. Lakiluonnos lähtee lausunnoille maaliskuussa.

Mielestäni hyvinvoinnin edistäminen tulee siis edelleen olla keskeinen alkoholilain uudistusta ohjaava tekijä. Lain valmistelussa on huomioitava niitä keinoja, joilla saadaan terveyseroja kavennettua. Hallituksen esitys alkoholilaista on suunniteltu antaa eduskunnalle alkukesästä. Uuden alkoholilain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *