Koulusovittelijaa tarvitaan perheiden tueksi

Kiusaaminen on vakava ongelma koulussa ja vapaa-aikana. Useissa tapauksissa kiusaaminen on rikosasia, josta tulee ilmoittaa poliisille. Yleisempiä kiusattuun kohdistuvia tekoja tuolloin ovat: kiinni käyminen, tavaroiden särkeminen tai varastaminen sekä uhkailu. Lisäksi nopeasti yleistyvä nettikiusaaminen ei useinkaan ole harmitonta kirjoittelua. Tällöin voidaan puhua kunnianloukkauksesta. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan Porvoossa opiskelevat nuoret toivat esille, että aikuinen ei ole kouluaikana puutunut kiusaamiseen peruskouluissa 73 %:a lukioissa 92 %:a ja ammattioppilaitoksissa 72 %:a. Kiusaaminen voi äärimmilleen toteutettuna viedä kiusatun hengen.

 Koulusovittelijan on oltava sivistystoimen ulkopuoleinen henkilö. Hoidollinen näkökulma tulee sisällyttää sovitteluprosessiin. Tarkoituksena on auttaa kumpaakin osapuolta.

Koulussa tapahtuvaa kiusaamista on pyritty ehkäisemään erilaisilla projekteilla, joihin ei kuitenkaan ole resursoitu tarvittavaa määrää henkilöitä. Toisaalta myöskään koulukiusaaminen ilmiönä ei ole saanut riittävää huomiota ennalta ehkäisevästä näkökulmasta tarkasteltuna. Viitaten yllä mainittuun hoitoprosessiin eli kiusaamisen taustalla oleviin asioihin. Kesken jätetyt asioiden käsittelyprosessit ja seuranta voivat luoda epävarmuutta ja turvattomuutta nuoreen, perheeseen ja kouluyhteisöön. Nuoren turvallisuuden heikentyessä tulee myös olla tiiviimpi yhteistyö kodin kanssa.

Koulussa tapahtuvaa sovittelua on kehitettävä suuntaan, jossa objektiivisuus ja neutraliteetti asioiden hoidossa säilyvät. Kiusaamistilanteiden ratkaisuissa on pyrittävä tukemaan kotien kasvatustehtävää ja koulurauhan säilymistä.. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet myös psyykkisen hoidon osalta. Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lapsen ja nuoren turvallisuuden takaaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa on tärkeää. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Toimiva ja järjestelmällinen sovittelukulttuuri edistää käyttäytymisen muutosta koulussa ja mahdollistaa työrauhan sekä turvallisuuden. Tavoitteena aloitteella on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *