Kukaan ei jaksa tehdä työtä vuorotta – kohteleeko hyvinvointiyhteiskunta omaishoitajaa reilusti?

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä yhteiskunnalle saaden siitä vain nimellisen korvauksen, joten on erittäin tärkeää tukea heidän työtään kaikin mahdollisin keinoin ja auttaa heitä jaksamaan. Apua tarvitaan hygienian hoidossa, ruokailussa, lääkehoidossa, ulkoilussa sekä asioiden hoidossa. Heistä arviolta noin 300 000 auttaa läheistään päivittäin. Noin 40 00 on tällä hetkellä omaishoitotuen piirissä.

Omaishoitajan jaksamisen suurin uhkatekijä on yksinäisyys. Omaishoitajan kaksoisrooli sekä puolisona ja hoitajana kuluttaa hänen voimavarojaan. Itsensä kieltäminen ja omien tunteiden patoaminen ovat arkipäivää monelle omaishoitajalle. Negatiivisten tunteiden peittely mielipahasta kiukkuun vie voimia ja näin jaksaminen on äärirajoilla. Usein myös syyllisyyden tunteet, jotka tulevat monestakin eri syystä vievät omaishoitajan voimia.
Omaishoitaja voi kokea rakkauden puolisoaan kohtaan niin velvoittavaksi, että saattaa luopua osasta omia oikeuksiaan. Hän ei välttämättä kehtaa pyytää tai vaatia parannuksia elämäänsä muualta, koska kokee olevansa velvoitettu huolehtimaan heikommassa asemassa olevasta omaisestaan. Jokainen vaatimus voi tuntua liian itsekkäältä tai nöyryyttävältä.

Tärkeää omaishoitajan jaksamisen kannalta on ymmärtää heidän arkityön sisältö ja vaativuus. Tämän jälkeen on syytä vakavasti pohtia millä keinoilla voidaan turvata paremmin heidän asemansa yhteiskunnassa. Keneltäkään ei voida vaatia sellaista, mikä ylittää moraalin rajat. Ilman omaishoidon tukea omaisensa tai läheisensä pääasiallisena auttajana toimivia on maassamme arviolta noin 260 000. Valmisteilla olevassa uudessa sosiaalihuollonlaissa ei ole otettu huomioon tätä 260 00 omaishoitajien aseman vahvistamista. Näin ollen tukipalveluja tarvitsevat jäävät harkinnanvaraisen sosiaaliturvan varaan. Omaishoidontuen piiriin siirtyy uuden lain mukaan vielä 20 000 auttajaa, mutta tuensaajien määrää ei voida Sosiaali -ja terveysministeriön mukaan laajentaa, koska se vaatii taloudellisia resursseja.

Yhteensä omaishoidon tukea saavien henkilöiden omaishoitajien tekemä hoitotyö säästi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoja arviolta 1,1 miljardia euroa vuonna 2013.
Omaishoidon ansiosta saatava kokonaissäästö sosiaali- ja terveydenhuollon menoissa on noin 3,3 miljardia euroa tänä vuonna. Suurin osa säästöstä kertyy omaishoidon tuen ulkopuolella tehdystä vanhusten omaishoidosta. Miksi säästettyä rahaa ei osittain hyödynnetä omaishoitajien jaksamisen tukemiseen ja tukipalvelujen kehittämiseen?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *