Ehkäiseviä mielenterveyspalveluja perheille

Lapsien suojelu kuuluu kaikkien kansalaisvelvollisuuksiin. Julkisuudessa kerrotaan, että tämä maa on hyvinvointivaltio. Kuitenkin noin joka 8. lapsi elää perheessä, jossa käytetään säännöllisesti päihteitä. Moni elää lapsuutensa runsaasti alkoholia käyttävien vanhempien kanssa ja heistä riippuvaisina. Päihteiden lapsille aiheuttamat haitat perheessä ovat usein pitkäkestoisia.

Päihteitä säännöllisesti käyttävissä perheissä tapahtuu usein roolienvaihto lapsen ja vanhemman välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsi alkaa kantaa vastuuta asioista, jotka kuuluvat vanhemmille. Tutkimukset osoittavat, että näiden lasten elämää leimaa vastuunotto aikuisten tehtävistä, arkielämän kaoottisuus, sosiaalinen eristyminen ja taloudelliset ongelmat.

Kotitöiden ja koulunkäynnin yhteensovittaminen on haastavaa lapselle. Usein hänelle ilmaantuu erilaisia oireita raskaasta elämän tilanteesta johtuen, kuten väsymystä, itkuisuutta, aggressiivisuutta sekä unettomuutta. Lapsi myös voi kokea erilaisia pelko- ja jännitystiloja. Pidemmälle mennyt samankaltainen perhetilanne voi madaltaa kynnystä esimerkiksi nuoren päihteiden käytölle, rikollisuudelle sekä oman kehon tuhoamiselle, kuten viiltely ja ihon polttomerkkaaminen.    Päihteiden liiallinen käyttö perheessä luo lapselle selviä esteitä myös tunne- ja intiimien suhteiden muodostamiselle.

Lapsen ja nuoren elämää voi tutkijoiden mukaan kuvata neljällä ulottuvuudella: stressaavuus, huoli päihteitä käyttävästä läheisestä, kotia ja perhe-elämää kohtaavat uhat sekä tilanteen haasteet ja vaatimukset. Lapsi tai nuori hoitaa myös hyvin usein voimatonta vanhempaansa.

Vanhemmat taas kokevat riittämättömyyttä ja toivottomuutta, koska eivät pysty itse huolehtimaan lapsistaan ja nuoristaan. He kokevat myös häpeän ja arvottomuuden tunteita.

Tärkeää palvelujen järjestämisen kannalta on perhetyön kehittäminen ennen lastensuojelun väliintuloa. Oikein kohdennetulla avulla ja tuella voidaan perheitä auttaa aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että painopiste on selkeästi varhaisessa tuessa koko perheelle. Ensimmäiseksi neuvolassa ja varhaiskasvatuksessa tulee olla enemmän perhetyöntekijöitä ja omat psykiatriset sairaanhoitajat sekä sosiaalityöntekijät. Tällöin ehkäisevä perhetyö on joustavaa ja perheen normaalissa arjessa tapahtuvaa tukea. Toiseksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa tulee olla kiertävä ja konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja osana koulujen oppilashuoltoryhmää ja vanhemmille tarjottavaa tukea. Tämä on yksi tapa madaltaa päihde – ja mielenterveyspalvelun saatavuutta myös vanhemmille. Nämä muutokset ovat perusteltuja, koska perheiden saama oikea aikainen tuki parantaa heidän mahdollisuuksia hyvinvoinninkokemuksiin, itsenäiseen pärjäämiseen ja tulevaisuuden uskoon.

Julkaistu Uusimaa lehdessä 30.3.2015.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *