Aihearkisto: Aloitteet

Valtuustoaloite: Kiertävä psykiatrinen sairaanhoitaja koulu – ja opiskelijaterveydenhuollossa

5.4.2013

Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmaan (KASTE) 2012- 2015 on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan edistämään lasten, nuorten ja lapsiperheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä.

Mielenterveyslain mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan mielenterveyspalvelujen
järjestämisestä osana kansanterveystyötä tai osana sosiaalihuoltoa. Palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä
tarve edellyttää. Mielenterveystyön suunnittelun lähtökohdat perustuvat
Mielenterveyslakiin (1116/1990). Mielenterveyslain 1 §:n mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisen kasvun edistämistä sekä mielenterveyden häiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä.

Porvoossa kuntakohtainen kouluterveyskysely antaa viitteitä siitä, että keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsiviä nuorten määrä on kasvanut 2000- luvun taitteen jälkeen tasaisesti. Ehkäisevän työn tarkoituksena on varhaisessa vaiheessa tunnistaa ilmiöitä nuoren elämässä, jotka voivat madaltaa kynnystä mielenterveyden heikkenemiselle.

Psykiatrinen sairaanhoitaja osana koulujen oppilashuoltoa on yksi tapa madaltaa päihde – ja mielenterveyspalvelun saatavuutta siellä missä tarve on suurin. Kiertävä/konsultoiva psykiatrinen sairaanhoitaja on päihde – ja mielenterveyden asioissa tukea antava henkilö. Tarvittaessa selvittää ja organisoi tukitoimia muihin palveluihin. Toiminta on osana mielenterveys- ja päihdetyön valtakunnallista suositusta yhdistää palvelutoiminnot.
Vastaanottoa voidaan pitää kouluterveydenhuollon tiloissa, koululla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt kunnille 13 miljoonaa euroa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteiden mukaisiin uudistushankkeisiin. Kunnat saivat eritystä valtion kehittämisrahaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen sekä lasten ja nuorten tukipalvelujen kehittämiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksia jaetaan lisää vuoden 2013 syksyn aikana.

Valtuustoaloite: Terveyskeskusneuvottelukunta / perusterveydenhuollon jaosto

22.5.2013

Terveyskeskus neuvottelukunta – perusterveydenhuollon jaosto koostuisi viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Valtuustoaloite on linjassa toimiva terveyskeskus- kärkihankkeen kanssa, joka on kirjattu Kataisen hallitusohjelmaan. Sosiaali – ja terveydenhuollon rakenteiden ja palvelukokonaisuuden uudistamisen tarkoituksessa. Tavoitteena on parantaa perusterveydenhuollon asemaa. Ehdotus tuo toimivamman terveyskeskuspalvelu kokonaisuuden kuntaan.  1990-luvulla lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tehtyjä leikkauksia on korjailtu valtion ohjauksella 2000-luvulla. Tuolloin painopistettä perhepalveluissa pyrittiin siirtämään varhaisempaan tukemiseen sekä ongelmien ennalta ehkäisyyn.

Porvoon seutukuntaan tehdyissä kouluterveyskyselyissä, vuosien 2000 -2010 aikana, 14 -17 vuotiaiden nuorten mielenterveyteen liittyvät ongelmat olivat lisääntyneet. Kouluterveydenhoitaja- psykologin, – kuraattorin ja, -lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi.  Suunta on ollut nousujohteinen usean vuoden ajan.

Ennalta ehkäisevän työn parantaminen ja siinä onnistuminen vaatii voimavarojen ohjausta oikeisiin asioihin palvelujärjestelmässä sekä perusterveydenhuollon tehokasta suunnittelua. Varhaisella ja oikeanlaisella tuella perusterveydenhuollossa, voidaan parantaa kuntalaisten selviytymistä arjessa ja vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa sekä parantaa itsehoitoa.

Ryhmän  tavoitteena on tuoda esityksiä palveluiden kehittämisestä kuntalaisten tarpeita vastaaviksi ja asiakaslähtöiseksi. Tarkoituksena on osallistua kansanterveystyön laadunparantamiseen ja arvioimiseen sekä toimia neuvoa-antavana asiantuntijayhteisönä. Neuvottelukunnalle tai jaostolle asioita valmistelemaan ehdotetaan kehittämisestä vastaava virkahenkilö. Tällä toimintamallilla voidaan saada tarkempaa tietoa palvelun kehittämiskohteista, saatavuudesta, riittävyydestä, laadusta sekä uusista toimintamalleista.

Valtuustoaloite: Hallinto – ja toimintasäännön muuttaminen

8.4.2013

Valtuustoaloite koskee hallinto- ja toimintasäännön 8.2 konsernihallinnon viranhaltijoiden päätösvallan muuttamista. Taloudellisesti haastavassa tilanteessa on perusteltua tarkastella uudelleen rahan jakautumista toimialoille. Terveys- ja sivistystoimen ylitykset vuonna, 2012 kertovat taloudellisen tasa-arvon tarpeesta. Vapauttamalla hallinto – ja toimintasäännöllä sidottua rahaa voidaan tasapainottaa osittain toimialojen taloutta.

Toimitilajohtaja  

1. ottaa ja antaa vuokralle kaupungin tarvitsemat toimisto- ja muut tilat allekirjoittamalla kaupungin puolesta toistaiseksi voimassa olevan huoneenvuokrasopimuksen tai sellaisen määräaikaisen huoneen-vuokrasopimuksen, jonka tarkistamaton arvo vuokra-ajalta on korkeintaan 500 000 300 000 euroa.

2. päättää sellaisten rakennettujen kiinteistöjen ostamisesta ja myymisestä, joiden arvosta yli puolet muodostuu rakennusten arvosta ja joiden arvo on enintään 500 000 300 000 euroa.

Kiinteistöpäällikkö

1. päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, jollei kauppahinta ylitä 500 000 200 000 euroa.

Valtuustoaloite: Verkkopohjainen palautekanava sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille

28.9.2009

Sijaishuollon tarkoituksena on turvata lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys. Tähän tarkoitukseen se on välttämätön vaihtoehto, jos vanhemmat eivät itse kykene huolehtimaan lapsestaan tai nuorestaan. Tutkijoiden mukaan lapsenääni sijaishuollossa jää liian vähälle huomiolle ja myöhemmässä vaiheessa kiinnittyminen yhteiskuntaan (opiskelu ja työ) voi vaarantua. Esitän, että sijaishuollossa oleville lapsille ja nuorille suunnitellaan verkkopohjainen palautekanava. Se voidaan suunnitella sosiaalitoimen sivujen yhteyteen tai linkkisivustona.  Palautekanavan tarkoituksena on tukea sijaishuollon nuoren tai lapsen (huomioitava ikä ja kehitystaso) ääntä, jossa nuori tai lapsi saa yhteyden helpommin omaan sosiaalityöntekijäänsä tai muuhun sijoituksesta vastaavaan viranomaiseen tai tiimin jäseneen. Palautekanava turvaa ja tukee myös laadullisen sijaishuollon kehitystä.

Toisena vaihtoehtona palautekanavalle on, että sijaishuollossa oleva lapsi tai nuori voi kirjoittaa nimettömänä palautetta verkossa, joita pääsee lukemaan vain sijaishuollosta vastaavat viranomaiset.

Perusteluina ko. palautekanavaa on sosiaalityöntekijöiden resurssien riittämättömyys, sijaishuollon laadullisen arvioinnin kehittäminen, koska pelkkä määrällinen indikaattori ei kerro miten lapset ja nuoret voivat sijaishuollossa. Huomioon on otettava lastensuojelulaista nousevat perusteet lapsen kuulemiselle häntä koskevissa asioissa. Lastensuojelulain (4§) periaatteissa pyydetään kiinnittämään huomiota lapsen etua arvioitaessa, miten eri toimenpidevaihtoehdot turvaavat lapsella ja nuorelle mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan.