Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2017

Säännölliset terveystarkastukset ja hoitoa homealtistuneille ja sisäilmasta oireileville

 

Sisäilman epäpuhtaudet, kosteus- ja homevauriot voivat johtaa terveysongelmiin ja sairastumiseen. Ympäristöministeriön arvion mukaan Suomessa altistuu päivittäin kosteus- ja homevaurioille 600 000 – 800 000 henkilöä. Sisäilmasta sairastuneiden määrää ei tiedetä.

Porvoon monissa työpisteissä on tavattu home- ja sisäilmaongelmia. Useita ihmisiä on sairastunut ja jouduttu siirtämään erityöpisteisiin sekä sairauslomalle. Aikuiset pystyvät paremmin seuraamaan muutoksia omassa terveydessään ja hakemaan apua. Lapsien ja nuorien oireseurannassa voi mennä enemmän aikaa, ennen kuin pystytään yhdistämään terveydellisten muutosten johtuvan koulun, päiväkodin tai muun kiinteistön aiheuttamasta sisäilmasta tai homeesta. Esimerkiksi jatkuva väsymys ja päänsärky voi johtua riittämättömästä ilmanvaihdosta tai iho-oireet ja hengitysvaikeudet homeilmasta. Altistumisesta voi tulla elinikäinen haitta. Terveyden kustannuksella ei kannata viivytellä.

Porvoossa tehtävän terveystarkastuksen kysymyslomakkeen muotoilu tulisi noudatella jo kansallisissa tutkimuksissa todennettuja altistushaittoja. Riittävää näyttöä on Thl:n mukaan astman syntymiseen ja pahentumiseen, yskää, hengityksen vinkunaan, ylähengitys oireisiin, hengitystieinfektioihin, hengenahdistukseen, keuhkoputkentulehdukseen ja allergisen nuhaan. Terveydenhuollon käyttöön voidaan suunnitella esimerkiksi HoSi-lomake (Home ja sisäilmaoirelomake), jossa terveysmuutoksia seurataan ja tarvittaessa ohjataan lisäselvityksiin sekä hoitoon.

Tavoitteena olisi seurata oireiden lieventymistä tai lisääntymistä eriaikoina sekä ennakoimaan opiskelu- ja työssä jaksaminen sekä mahdolliset vakavammat sairaudet tulevaisuudessa. Terveydentilan muutoksia on helpompi seurata, kun tarkastukset tehdään säännöllisesti ja keskitetysti. Ne voidaan tehdä osana lasten ja nuorten ikätarkastusta tai muuta tarkastusta. Vanhemmat voivat osallistua seuraamalla lasten ja nuorten oireita vapaa-ajalla ja verrata niitä koulu- ja/ tai päivähoidonaikana tapahtuvaan oireiluun. Kirjata oireet (oirekirja) ja tuoda tiedoksi oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollolle. Henkilöstön terveystarkastukset ja hoito toteutetaan työterveyden kautta.

Avoin kirje perhe- ja peruspalveluministeri Rehulalle

Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan pyritään vähentämään terveyden eriarvoisuutta. Valmisteilla olevan sote -lainsäädännön tavoitteena on säästää sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituslinjausten toteutuessa erityisesti valtion kustannuksia 3 mrd. Miten tämä voi mitenkään onnistua, jos alkoholilainsäädännön uudistuksessa hallitus ei huomioikaan omia tavoitteita vaan elinkeinopolitiikka ohittaa terveyspolitiikan. Uudistuksessa kansanterveys ja hyvinvointi ovat jääneet toissijaisiksi.

Vuodesta 2008 alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaitat ovat olleet laskussa. Monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa on todennettu, että alkoholin saatavuuden lisääminen on suoraan yhteydessä haittojen kasvuun. Suomi erottuu muista pohjoismaisista monopolimaista siten, että meillä on muita korkeampi alkoholin kulutus ja enemmän alkoholihaittoja. Alkoholista aiheutuu vuosittain yli miljardin euron suorat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä järjestyksenpitoon.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) arvioitte viime vuoden marraskuussa, että alkoholilain kokonaisuudistus tulee lisäämään kulutusta. Tänään (13.2) toteatte mediassa, että, ette ala ohjeistamaan keskustan eduskuntaryhmää asiassa. Miksi ette? Tiedätte hyvin mitä se tarkoittaa kansaterveyden ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi vanhusten alkoholin käytön kasvu vaikuttaa mahdollisen sekakäytön lisääntymiseen, sairastavuuteen, tapaturmaherkkyyteen ja heikentää heidän kotona pärjäämistään. Nuorten ja perheiden elämän inhimillistä kärsimystä ei voida edes laskea.

Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnos nostaa siis ruokakaupassa myytävän alkoholin prosenttirajan nykyisestä 4,7:stä 5,5:een ja vaatimus juoman valmistamisesta käymisteitse poistettaisiin, jolloin saadaan ns. limuviinat kauppoihin. Ravintolat saisivat luonnoksen mukaan myydä alkoholia aamuneljään ja ostettua juomaa saa juoda aamuviiteen asti. Tämän jälkeen voi ravintola olla kuitenkin edelleen auki. Alkoholia voi myydä myös ravintolasta mukaan. Lisäksi alaikäinen voi myydä alkoholia ravintolassa ja valvojan ei tarvitse olla enää alan ammattilainen vaan täysi-ikäinen aikuinen. Alkoholilain esitys vaikeuttaa myös hallituksen työllisyys- ja tuottavuustavoitteiden toteutumista alkoholihaittojen lisääntymisen vuoksi.

Lisäksi perhe- ja peruspalveluministeri hyväksytte esityksen siitä, että viinaa saa myydä alehintaan ja tätä tarjousta saa mainostaa. Miksi? Ravintola-alan yrittäjät ovat tuoneet huolensa pienten anniskelupaikkojen järjestyksenvalvonnan poistamisesta. Miksi ette halua edistää yhteiskunnallista turvallisuutta ja työturvallisuutta? Onko alkoholin myyminen kansallinen itseisarvo?

PS. Kiitos 1 % (n.170 Meur) hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahasta, jonka kunnat saavat sote-uudistuksen yhteydessä.

Toteutuuko hallituksen oma Kardemumman yö?

Nyt hiljaa hiljaa hiivitään me Kardemumman yössä. On kaikki kansa pötköllään, vain kolme raataa työssä.. Kun pakko on niin siepataan..että näin maan hallitus vie eteenpäin Suomen historian suurinta yhteiskuntajärjestyksen muutosta ilman kokonaiskuvaa tilanteesta. Tällä hetkellä tiedetään, että yhteiskuntamme ”alue – ja palvelurakennemuutos” koskee noin 300:aa nykyisin voimassa olevaa lakia. Näihin kaikkiin tulee muutoksia. Nyt kunnille lähetetty lausuntopyyntö koskettaa vain 27:ää lakia. Ministeri Rehula kehottaa kuntia vastaamaan vain siihen mitä kysytään. Lait eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallisia ja näinollen ihmetyttää hallituksen välinpitämättömyys siitä huolesta, jota kuntien virkahenkilöt ja päättäjät tuovat esiin.

Sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuuden hahmottaminen edellyttää, että kaikki siihen kuuluvat lakiehdotukset käsitellään rinnakkain eduskunnassa. Kuntien on pystyttävä ennakoimaan ja sopeuttamaan toimintaansa. Tämän vuoksi kysynkin pääministeri Sipilältä, että miten nämä kuntien lausunnot vaikuttavat tuleviin päätöksiin alue- palvelurakenneuudistusta toteutettaessa? Viittaan pääkaupunkiseudun kaupunkien ratkaisuun, että kunnat voisivat olla tuottamassa sote-palveluja ilman pakkoyhtiöittämistä. Se tyrmättiin.

Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluihin hakeutuvalle asiakkaalle ehdotettu valinnanvapausmalli on vaikeaselkoinen ja käytetyt palvelupolku määritelmät ovat tulkinnanvaraisia. Ehdotusta tukeva rahoituslaki on vielä keskeneräinen, mutta palvelujen valinnanvapaus ehdotuksen pohjalta voidaan pohtia mikä on paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden (esim. vanhukset) asema sote-markkinoilla, kun kapitaatio maksu (hoitoraha) pysyy samana riippumatta siitä, paljonko esim. vanhus käyttää sote-palveluita? Saako hän henkilökohtaisen budjetin? Valikoivatko terveyspalveluja tuottava yhtiöt jatkossa vähemmän terveyspalveluja käyttävät asiakkaat, jotta rahaa jäisi fikkaan? No nyt on säkki pullollaan ja kannu laitaan asti. Vaan kultaa vielä tarvitaan, pois sitten sukkelasti…

Koulusovittelijaa tarvitaan perheiden tueksi

Kiusaaminen on vakava ongelma koulussa ja vapaa-aikana. Useissa tapauksissa kiusaaminen on rikosasia, josta tulee ilmoittaa poliisille. Yleisempiä kiusattuun kohdistuvia tekoja tuolloin ovat: kiinni käyminen, tavaroiden särkeminen tai varastaminen sekä uhkailu. Lisäksi nopeasti yleistyvä nettikiusaaminen ei useinkaan ole harmitonta kirjoittelua. Tällöin voidaan puhua kunnianloukkauksesta. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan Porvoossa opiskelevat nuoret toivat esille, että aikuinen ei ole kouluaikana puutunut kiusaamiseen peruskouluissa 73 %:a lukioissa 92 %:a ja ammattioppilaitoksissa 72 %:a. Kiusaaminen voi äärimmilleen toteutettuna viedä kiusatun hengen.

 Koulusovittelijan on oltava sivistystoimen ulkopuoleinen henkilö. Hoidollinen näkökulma tulee sisällyttää sovitteluprosessiin. Tarkoituksena on auttaa kumpaakin osapuolta.

Koulussa tapahtuvaa kiusaamista on pyritty ehkäisemään erilaisilla projekteilla, joihin ei kuitenkaan ole resursoitu tarvittavaa määrää henkilöitä. Toisaalta myöskään koulukiusaaminen ilmiönä ei ole saanut riittävää huomiota ennalta ehkäisevästä näkökulmasta tarkasteltuna. Viitaten yllä mainittuun hoitoprosessiin eli kiusaamisen taustalla oleviin asioihin. Kesken jätetyt asioiden käsittelyprosessit ja seuranta voivat luoda epävarmuutta ja turvattomuutta nuoreen, perheeseen ja kouluyhteisöön. Nuoren turvallisuuden heikentyessä tulee myös olla tiiviimpi yhteistyö kodin kanssa.

Koulussa tapahtuvaa sovittelua on kehitettävä suuntaan, jossa objektiivisuus ja neutraliteetti asioiden hoidossa säilyvät. Kiusaamistilanteiden ratkaisuissa on pyrittävä tukemaan kotien kasvatustehtävää ja koulurauhan säilymistä.. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet myös psyykkisen hoidon osalta. Perusopetuslain mukaisesti oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Lapsen ja nuoren turvallisuuden takaaminen kaikissa mahdollisissa tilanteissa on tärkeää. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä niihin puuttuminen kuuluu jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. Toimiva ja järjestelmällinen sovittelukulttuuri edistää käyttäytymisen muutosta koulussa ja mahdollistaa työrauhan sekä turvallisuuden. Tavoitteena aloitteella on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia.